Tietoa veroista
EVAn Verokone laskee kokonaisveroprosenttisi. Se kertoo, mikä prosenttiosuus ansio- ja pääomatuloista menee valtion ja kuntien tuloveroihin, vakuutetun sosiaalivakuutusmaksuihin sekä arvonlisä- ja valmisteveroihin.
Kansantalouden tasolla kokonaisveroaste kuvaa vuoden aikana kertyneiden verojen ja veroluonteisten maksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen eli kokonaistuotantoon. Näin laskettua veroastetta käytetään kansalaisten ja yritysten yhteenlasketun verorasituksen vertailussa. Kun verotulot käytetään julkisen sektorin menoihin, veroaste havainnollistaa myös julkisen sektorin kokoa kansantaloudessa.
Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen kokonaisverorasitus on pysytellyt 42,5 prosentin tuntumassa. Vuosina 2022-2024 kansantalouden veroaste kääntyi laskuun heikon talouskehityksen vuoksi. Työn verotus on verokannoilla mitattuna hieman keventynyt, mutta kulutuksen verotus on kiristynyt.
Kansainvälisissä vertailuissa Suomen veroaste on OECD-maiden kärkimaiden joukossa julkiselle vallalle sälytettyjen laajojen tehtävien takia.
Merkittävimmät verotulojen lähteet
Merkittävimmät verotulojen lähteet ovat arvonlisäverot, kunnallisvero, yritysten ja yhteisöjen maksama tulovero eli yhteisövero sekä valtion perimä ansiotulovero.
Arvonlisäveroja maksettiin vuonna 2023 kaikkiaan 24,2 miljardia euroa. Miltei yhtä iso veropotti tuli valtion perimästä ansiotuloverotuksesta. Kunnallinen tulovero tuotti yhdeksän miljardia euroa ja yritykset ja yhteisöt maksoivat tuloveroa kahdeksan miljardia euroa.
Tuloveroa peritään ansiotuloista, kuten palkoista, eläkkeistä ja eräistä muista sosiaalisista tulonsiirroista. Sosiaalivakuutusmaksuja maksavat sekä työnantajat että palkansaajat. Yritysten ja yhteisöjen tulovero on yhteisövero.
Arvonlisäveron lisäksi valtion perimiin kulutusveroihin kuuluvat valmisteverot ja niihin rinnastettavat tuoteverot. Arvonlisäveroa peritään miltei kaikista kotitalouksien ostamista tavaroista ja palveluista. Verottomia palveluja ovat kaikki koulutus- ja hyvinvointipalvelut.
Arvonlisäverokantoja on neljä. Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia ja esimerkiksi elintarvikkeita ja kirjoja verotetaan 13,5 prosentilla ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat verottomia.
Valmisteveroilla pyritään muun muassa ohjaamaan kansalaisten kulutustottumuksia terveyttä ja toimintakykyä edistävään suuntaan. Valmisteveroja ovat muun muassa energiaverot, alkoholijuomavero, autovero ja tupakkavero.
Lisäksi Suomessa peritään erityistä veroa tietyistä palveluista, kuten vakuutusmaksuveroa, Yle-veroa ja veroluonteista päästökauppamaksua. Käyttöveroja taas ovat esimerkiksi ajoneuvovero ja riistanhoito-, kalastus- ja hirvilupamaksut.
Kireä verotus haittaa taloutta
Kireä verotus hidastaa talouskasvua. Työn tekemisen kireä verotus ja antelias tulonsiirtojärjestelmä vähentävät palkansaajan halukkuutta osallistua työmarkkinoille. Lisäksi kireä työn verotus pienentää verojen jälkeisiä tuloja ja supistaa kulutukseen käytettävää rahamäärää ja säästämistä.
Myös kulutusveroilla on haitallinen vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja kasvuun, sillä hyödykeverojen korotukset kiihdyttävät inflaatiota ja nostavat palkkapaineita.
Työnantajan korkeat välilliset työvoimakustannukset (työnantajamaksut) vähentävät työnantajien kykyä ja halua palkata uusia työntekijöitä.
Pääoman ja yritysten voittojen verottaminen leikkaa pääoman tuottoa ja vähentää investointeja. Pahimmillaan se johtaa yritysten ja sijoittajien siirtymiseen ulkomaille, jolloin menetämme työpaikkoja.
Kuluttaja pystyy vaikuttamaan jonkin verran kulutuskäyttäytymisellään siihen, miten suureksi hänen henkilökohtainen kokonaisveroasteensa muodostuu. Esimerkiksi vähentämällä auton käyttöä ja alkoholin nauttimista sekä lopettamalla tupakoinnin, kuluttaja voi merkittävästi pienentää kokonaisverorasitustaan.
Mihin verot käytetään?
Julkinen sektori kerää veroja ja veroluonteisia maksuja hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien palvelujen ja sosiaalietuuksien rahoittamiseksi.
Palveluista tärkeimpiä ovat koulutus- ja terveydenhuolto- sekä sosiaalipalvelut. Kollektiiviset kulutusmenot, kuten poliisitoimen ja puolustusvoimien ylläpito sekä infrastruktuurin, kuten teiden, viemäreiden ja sähköverkkojen rakentaminen, vievät myös oman siivunsa verokertymästä.
Sosiaalimenoihin luetaan eläke-etuudet, työttömyys- ja sairausvakuutusturva sekä lukuisat sosiaaliavustukset.